Uusi tilasto ammatillisen koulutuksen tukea tarvitsevista opiskelijoista
Tilastokeskus on julkaissut tänään 13.6.2017 uudet erityisopetuksen tilastot. Tilastossa on monia mielenkiintoisia asioita, mutta poimin tähän edellisen ja sitä aiemman ammatillista koulutusta koskevien kirjoitusteni jatkoksi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyviä asioita. Peruskoulusta toiselle asteelle Pohjatiedoksi toiselle asteelle: Perusopetuksessa on noin 90 000 tehostettua tai erityistä tukea saanutta lasta ja nuorta eli joka kuudes peruskoulun oppilas saa […]
Suurin haaste ammatillisessa koulutuksessa?
Kysyin ammatillisen koulutuksen tämänhetkistä suurinta haastetta tai kehttämisen kohdetta erilaisissa verkostoissani. Kysymykseeni vastasivat niin ammatillisen koulutuksen eri tehtävissä toimivaa henkilöstöä, nykyisiä ja entisiä opiskelijoita kuin opiskelijoiden huoltajiakin. Tässä kirjoituksessa läpikäyn vastauksia kysymykseeni. Leikkausten merkitys opettajiin, opiskelijoihin ja tuntiresurssointiin Usea henkilö oli huolissaan ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja sen vaikutuksesta nuorille tarjottavaan opetukseen. Ymmärrämmekö vastuumme nuorten kouluttautumisesta? […]
Mihin ammatillista koulutusta viedään?
Eilen 16-vuotias nuorukaiseni oli mukanani Helsingissä. Minä tein töitä ja poika kierteli urheilukauppoja, kävimme yhdessä lounaalla. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta koulupäivänä, eikä varmasti viimeinen. Poikani olisi varmasti halunnut olla koulussa. Opetusta vaan ei ollut. Poikani aloitti viime syksynä toisen asteen ammatilliset opinnot. Hän on erittäin tunnollinen opiskelija, ei ainuttakaan poissaolopäivää koulusta tai työssäoppimisjaksolta, josta […]
Armovitosten merkitys?
Olin tänään puhumassa Yle Radio Suomen Ajantasa -lähetyksessä tukea tarvitsevien oppilaiden asioista. Toimittaja nosti aihealueiksi esimerkiksi varhaisen tuen, tuen jatkuvuuden ja tuen tärkeyden sekä vaikuttavuuden myös toisella asteella. Toimittaja otti puheeksi myös ns. armovitoset peruskoulun päättötodistuksessa. Niistä muutama sananen lisää tässä kirjoituksessa. Arviointikriteereistä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellään kaikkien yhteisten oppiaineiden valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit, joiden tavoitteena […]
Noticing strengths and focusing on what’s positive makes a difference
In Finland, the upcoming trend in recent years has been acknowledging the strengths of the pupils; focusing on the positive. Earlier there were different tests that were based on missing skills instead of finding the strengths of pupils. There are still some test run on pupils at different ages. All children are tested on their […]
Ammattikoululaisen äidille
Tänään kirjoitus kohdentuu keskiviikkona 19.4.2017 HS:n mielipidepalstalla olleeseen Ammattikoululaisen äiti –nimimerkillä olleeseen kirjoitukseen. Huoltaja hämmästeli mm. poikansa suurta määrää itsenäisiä oppitunteja, opiskelun teoreettista keveyttä ja toisaalta vaativaa työssäoppimisen jaksoa. Tätä kirjoitusta on ollut kanssani laatimassa kolme korkeakoulutettua ammatillisen oppilaitoksen lehtoria samasta oppilaitoksesta, joista yksi opettaa ammatillisia aineita – hoitotyötä tuleville lähihoitajille, ja kaksi yleisiä aineita, […]
Terveiset Islannista!
Olin ilokseni kutsuttuna erityisopetuksen konferenssiin huhtikuun alussa Islannissa. Viikon aikana kerroin siellä suomalaisesta koulujärjestelmästä, erityisopettajan koulutuksesta ja tukitoimien saatavuudesta sekä omasta väitöstutkimuksestani suomalaisessa koulussa. Samaan aikaan sain islantilaisilta tietoa heidän vastaavasta omasta järjestelmästään. Tänään vertailenkin näitä vierailulla saamiani tietoja suomalaiseen koulujärjestelmään perusopetuksen ja opettajankoulutuksen osalta. Opettajankoulutus yliopistossa Islannissa opettajankoulutus on sijoitettu yliopistoon kuten Suomessakin. Ensimmäinen […]
Koulutammeko lahjakkaita alisuoriutujia?
Tänään annan puheenvuoron lahjakkaiden lasten huoltajalle – Elina Jeskaselle. Tässä ajattelemisen aihetta meille kaikille opetusalalla toimiville. Olen neljän lapsen äiti, lasten joille kaikille koulu on ollut helppoa, kahdelle erityisen helppoa ja matematiikka turhauttavan helppoa. Lasten lahjakkuus ilmeni jo hyvin varhain jopa intohimoisena palapelien rakentamisena, sitten lampputolppien laskemisena, keskiaukeaman etsimisenä (’äiti, onko 134 keskellä 268:aa’), sitten noin 4 –vuotiaana […]
Lukion pedagogisten tukitoimien paketti
Tällä kertaa kirjoitan lukiolaisten tukitoimista. Aiemmin olen koonnut varhaiskasvatuksen, alakoulun, yläkoulun ja ammatillisen toisen asteen tukipaketit. Tarvitaanko lukiossa erityisopetusta? Usein tunnutaan ajattelevan, ettei lukioon hakeudu tukea tarvitsevia opiskelijoita, joten heille ei tarvitse suuremmin tarjota tukitoimiakaan. Tutkimusten mukaan lukiossa kuitenkin opiskelee nuoria, joilla on todettu peruskoulun aikana keskittymisen pulmia tai oppimisvaikeuksia ja niihin tulee edelleen lukioaikana […]
Jaanan lapset makoilevat lattialla, eikä niille opeteta mitään
Lahjakkuus puhuttaa. Toisaalta tuntuu, ettei lahjakkaista oppilaista saisi puhua vaan kaikkien pitäisi olla samassa “muotissa” peruskoulussa. Tänään siis aiheenani lahjakkaiden opetus ja ylöspäin eriyttäminen. Tekstin on kirjoittanut KM, LTO, luokanopettaja Jaana Perkinen Hyvinkäältä, joka kertoo miten hän saa jokaisen oppilaan potentiaalin käyttöön omassa opetuksessaan peruskoulussa. Ajelin kotiin Espooseen Hämeenlinnasta, missä opiskelin luokanopettajaksi v. 1993. Olin juuri lukenut […]
